#KelpaankoMinä – Tarvitaanko työelämässä Tinderiä?

arrow_back Takaisin artikkeleihin

SuoraTyö, Teollisuusliitto ja Metropolia ammattikorkeakoulu järjestivät yhdessä SuomiAreena-tapahtumassa Porissa keskustelutilaisuuden torstaina 19.7. teemalla #KelpaankoMinä – Tarvitaanko työelämässä Tinderiä?

Henkilökohtainen teema kosketti ja aktivoi yleisön mukaan keskusteluun. Työn murros koskettaa jokaista yksilön, yrityksen ja yhteiskunnan kannalta. Panelistit Jani Laatikainen SuoraTyöstä, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sekä Metropolia ammattikorkeakoulun toimitusjohtaja-rehtori Riitta Konkola toivat jokainen näkemyksensä työn murroksen luomiin haasteisiin rekrytoinnin, työn ja tekijän kohtaannon, osaamisen kehittämisen sekä työnhaun tiimoilta.

Keskustelun juonsi uutisankkuri Ripsa Papunen-Koskinen. Hän sai yleisön heti hereille esittämällä keskustelun alkuun kysymyksen: Kuinka moni teistä on joskus miettinyt ”Kelpaanko minä?” Ja nyt ei puhuta yö-, vaan työelämästä, hän täsmensi viitaten keskustelun otsikkoon.


#KelpaankoMinä – Tarvitaanko työelämässä Tinderiä? Panelistit Riitta Konkola Metropolia ammattikorkeakoulusta, Riku Aalto Teollisuusliitosta ja SuoraTyön Jani Laatikainen. Ripsa Koskinen-Papunen juonsi keskustelutilaisuuden, joka kiinnosti yleisöä henkilökohtaisella teemallaan.

Tekoäly luo mahdollisuuksia

Keskustelua virittämään oli tilaisuuteen tuotettu kolme videota. Yhdellä videoista porilaisen tekoälyfirma HeadAIn perustaja, FT Harri Ketamo pohtii, miten tekoäly muuttaa työnhakua, rekrytointia ja osaamistarpeita.

Tarvitaanko työelämässä Tinderiä? -kysymys rinnastettiin keskustelussa tekoälyyn. SuoraTyön Jani Laatikainen oli Ketamon kanssa samoilla linjoilla ja totesi, ettei tekoäly sinänsä ratkaise työn murroksen haasteita. Sen sijaan oikein sovellettuna se luo paljon uusia mahdollisuuksia, kuinka työn tekijä ja työnantaja voivat kohdata, Laatikainen visioi. Näin siis syntyy Tinderistäkin tuttu match. Metropolia ammattikorkeakoulun Riitta Konkola yhtyi ajatukseen toteamalla, että tekoäly-sanan sijaan voisimme puhua ”tukiälystä”.

”Perinteisesti työnantaja on antanut työntekijälle todistuksen tehdystä työstä. Voisiko jatkossa työntekijä antaa työnantajalle todistuksen motivaation ja osaamisen kehittämisestä”, Laatikainen pohtii. Tekoälyn voi valjastaa soveltamaan tietoa ja siten se myös osaa ehdottaa työntekijälle tehtäviä, jotka tämä kokee motivoivina ja osaamistaan vastaavina. Näin sekä työntekijä että työnantaja hyötyvät: Työ on sen tekijälle merkityksellistä ja antoisaa, joka johtaa myös työn parempaan tuottavuuteen ja lisää pitkässä juoksussa yrityksen kilpailukykyä.

Työnantajamielikuva ja maine yritykselle yhä tärkeämpi

"Työntekijän osaamisen kehittäminen on jatkossa yhä tärkeämpää", totesi myös Teollisuusliiton Riku Aalto. "Työelämän murros on luonut haasteen myös jatkuvalle ja joustavalle oppimiselle työn ohessa", Riitta Konkola sanoi. Työnantajien valtteja ovatkin kehitysmahdollisuuksien tarjoaminen. "Tämä saattaa olla jopa työpaikan sijaintia merkittävämpi tekijä", Konkola pohtii. Laatikainen lisäsi, että työntekijän osaaminen on työnantajalla vain lainassa: Mitä paremmin työnantaja hoitaa tehtävänsä, sitä useammin lainajakson saa uusia kuten leiman kirjastokorttiin. 

Porilaisen yrityksen Aurubis Oy:n henkilöstöpäällikkö Timo Tomula kertoo videolla rekrytoinnin haasteista. Tomula tuo esiin, että erityisesti asiantuntijoita on ollut paikoin jopa vaikea löytää tehtäviin, vaikka työhakemuksia tulee yritykseen säännöllisesti.

Työntekijän autonomian lisääntyessä palkan rinnalla tärkeäksi koetaan oman ammattitaidon kasvaminen. Myös työn merkityksellisyys sen tekijälle, sekä tunne siitä, että tehtyä työtä arvostetaan, ovat työntekijän arvoasteikossa korkealla. Myös yrityksen yhteiskuntavastuu on saanut viime aikoina aivan uuden merkityksen. 

Kaikki panelistit jakoivat ajatuksen, että yrityksen maine työnantajana muodostuu tulevien työntekijöiden mieleen usein jo opiskeluaikana. Kipinä ja kiinnostus syntyvät, kun opiskelijat pääsevät tekemään työharjoittelun vaikkapa paikalliseen yritykseen. Yritykset voisivat jatkossa yhä enenevässä määrin tehdä yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Näin osaaminen varmistetaan yrityksissä, kun työntekijöistä monesti jopa kilpaillaan.

Osa potentiaalisesta työvoimasta lähtee ulkomaille kartuttamaan osaamista ja kokemusta. Palatessaan Suomeen heillä voi olla merkittävää asiantuntemusta annettavanaan yrityksiin, joista on syntynyt jo opiskelujen aikana positiivinen mielikuva, sekä tietoisuus yrityksen toiminnasta.   

”Työnantajaa valitessa työntekijöiden mielessä painaa myös työpaikkojen perheystävällisyys, joka synnyttää positiivista työnantajamielikuvaa. Lapsiparkki ja joustavuus ovat konkreettisia keinoja, jotka houkuttelevat tekijöitä tulevaisuudessakin”, Laatikainen kertoo. "Työntekijälle voi merkitä erityisen paljon arjen ja työn yhteensovittaminen, jotta esimerkiksi päivähoito sujuisi joustavammin, tai mahdollisuus pitää etätyöpäiviä."

Työnhakija Tuulan tarina

Suomessa on tutkitusti EU:n syvin kuilu työttömyydestä työllisyyteen. Videolla työnhaustaan kertonut Tuula Karivesi on kartuttanut osaamistaan erilaisilla ajankohtaisilla kursseilla sen lisäksi, että hänellä on taskussaan mittava työura ja luottamustoimen tehtävät. ”Toivon, että Tuulalla on mahdollisuus näyttää osaamisensa vaikka keikkatyön kautta”, Laatikainen haastaa työnantajia. Työ, vaikka keikkamainenkin, voi toimia väylänä pidempiaikaiseen työsuhteeseen.

SuoraTyö.fi on ennen kaikkea työn tekemisen ja osaamisen jakamisen alusta. Kun työn teettämisestä ja sen tekemisestä vastuullisesti ja turvallisesti poistetaan turhat kynnykset teknologiaa hyödyntäen, niin hankalaksi koettu työllistäminen Suomessa helpottuu, Laatikainen kiteyttää. ”Kaikki työ on arvokasta”, hän painottaa. ”Asenne ratkaisee paljon. Kyllä me kelpaamme!”

#KelpaankoMinä – Tarvitaanko työelämässä Tinderiä? 

Katso keskustelutilaisuuden tallenne.

Keskustelua virittämään tuotettiin kolme videota: 

Työnhakija Tuula

Työnhakija Tuula kertoo työnhaun haasteista.


Työnantaja Timo 

Timo Tomula kertoo rekrytoinnin haasteista ja mitä työntekijältä odotetaan.

Tekoälyfirma HeadAIn Harri Ketamo

Harri kertoo, että tekoäly auttaa tulevaisuudessa työnantajaa, työntekijää ja koulutuksen järjestäjää. Tulevaisuudessa oman osaamisen tunnistaminen on entistä tärkeämpää.

PS. SuomiAreenassa SuoraTyö, Lenovo ja 3Step-It käynnistivät laajalla rintamalla yhteistyön syrjäytymisen ehkäisyyn: Maakuntauudistuksessa riski syrjäytymisen syvenemiselle

SuoraTyö Oy
SuoraTyö on vuonna 2011 perustettu yhtiö, joka ainoana Suomessa tarjoaa kotitalouksille sekä yrityksille ja muille organisaatioille koko työsuhteen hallinnoinnin digitaalisesti. Yhdellä maksulla työnantaja hoitaa työnantajan velvoitteensa.

SuoraTyön alustan kautta maksettiin vuonna 2017 palkat yli 3,5 miljoonasta työtunnista. Kuluvana vuonna arvioidaan viiden miljoonan työtunnin rajan rikkoutuvan. Noin 200 kuntaa Suomessa käyttää SuoraTyön palvelua vammaisten henkilökohtaisen avun järjestämiseen. Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen omistaa SuoraTyö Oy:stä 20 prosenttia.

arrow_back Takaisin artikkeleihin

Lisää aihealueelta