Työllistyminen on työttömän ykköstavoite

arrow_back Takaisin artikkeleihin

Teollisuuden työttömyyskassan asiantuntijat olivat Vieraskynä-kirjoituksessaan (HS 28.2.2018) huolissaan työttömien palveluprosessin pirstaloitumisesta. He tarjosivat ratkaisuksi työttömyyskassoja yhden luukun palvelupisteiksi.

Työttömän palveluprosessia ei tietenkään saa pirstaloida. Taustalla olevat sosiaaliturvaan ja työllistymiseen liittyvät palvelut on kuitenkin saatava hoidettaviksi tahoille, jotka kunkin palvelun parhaiten osaavat. Ei ole mielekästä, että työttömän palvelussa keskitytään ainoastaan tukiin. Tärkeintä on, että työtön pääsee takaisin kiinni työn syrjään mahdollisimman nopeasti.

Se edellyttää, että työllistäminen olisi erilaisille työnantajille mahdollisimman yksinkertaista, jolloin pienikin työ kannattaa tarjota tehtäväksi. Toimivan ja turvallisen keikkatyömarkkinan kautta työttömyyden ja työllisyyden välistä syvää kuilua pystytään ratkaisevasti madaltamaan. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät työllistyvät harvoin suoraan kokoaikaisiin työsuhteisiin.

Työllistämisen pitää olla yksinkertaista ilman byrokratiaa ja turvallista palkansaajalle

Jotta keikkatyöstä saadaan toimiva vaihtoehto työmarkkinoille, kotitalous- ja yritystyönantajat tarvitsevat palvelut, joilla työsuhteen byrokratia tehdään olemattomaksi tinkimättä kuitenkaan palkansaajan turvasta, kuten eläkkeistä ja työttömyysturvasta. Onneksi näitä digitaalisia palveluja alkaa jo olla tarjolla.

Yhden luukun periaate on mahdollista, mikäli etuuksien maksajat saavat kaikki tarvittavat tiedot ja pystyvät automatisoimaan rutiininomaisia päätösprosesseja. Näin jäisi resursseja ongelmien ratkaisuun, ei pelkästään oireiden hoitoon. Nykyisellään eurooppalainen henkilötietosääntely estää päätösten tehokkaan ja viiveettömän käsittelyn. Muutos edellyttäisi kansallista lainsäädäntöä.

Työttömien tilanne paranee tehokkaimmin, kun julkiset ja yksityiset toimijat yhdessä luovat uusia toimintamalleja

Ensi vuoden alussa käyttöön tuleva tulorekisteri mahdollistaa tiedonjakelua eri toimijoiden välillä. Järjestelmä ei automaattisesti paranna työttömien tilannetta. Työvoimahallinto ja sosiaaliturvaviranomaiset tarvitsevat uusia toimintatapoja. Tämä tapahtuu tehokkaimmin, kun julkiset ja yksityiset toimijat tekevät yhteistyötä. Kokeiluista on jo hyviä esimerkkejä.

Syrjäytyminen on leviävä kansantauti Suomessa. Työ, vaikka keikkamainenkin työ, on tärkeä osa syrjäytymisen hoitoa ja ehkäisyä. Seuraava koetinkivi on toteutuessaan maakuntauudistus. Nuorten syrjäytymisen riskit kasvavat, sillä koulutuksen järjestäminen jää kuntiin työvoimahallinnon siirtyessä maakunnille.

Keikkamainenkin työ on tärkeä osa syrjäytymisen ehkäisyä.

Julkiset ja yksityiset toimijat voivat yhdessä luoda toimintamalleja, joilla työttömien ja syrjäytyneiden tilannetta voidaan tarkastella kokonaisuutena ja tarjota heille aktiivinen osallisuus yhteiskunnassa.

Jani Laatikainen
toimitusjohtaja
SuoraTyö Oy

arrow_back Takaisin artikkeleihin

Lisää aihealueelta